Yksin vai yhdessä?

Viime kesän reiliä suunnitellessani mietin pitkään, lähdenkö reissuun yksin vai jonkun toisen kanssa. Tavallaan olisi ollut ihanaa lähteä matkaan esimerkiksi hyvän ystävän kanssa ja jakaa muistoja tien päältä. Toisaalta olin suunnitellut reitin jo hyvin pitkälti valmiiksi, enkä olisi millään halunnut poiketa käymään esimerkiksi Pariisissa. Oma alkuperäinen ajatukseni oli lähteä matkalle yksin, mutta muiden pelokkaat kommentit yksin reissaamisesta saivat minutkin miettimään kahdesti. Eikö kuitenkin olisi turvallisempaa lähteä kahdestaan tai porukassa? Jos sinäkin mietit, lähteäkö reissuun yksin vai yhdessä, tämä kirjoitus on juuri sinulle. Halusin koota lähinnä itselleni, mutta tietysti myös muille, lyhyen koosteen yksin matkustamisen eduista ja haitoista. Mikä yksin reissaamisessa on parasta ja mikä siinä rassaa eniten? Lähtisinkö seuraavallekin reppureissulle yksin vai ottaisinko sittenkin kaverin mukaan?

Ei kompromisseja – mitä luksusta!

Yksin reissatessa parasta on ehdottomasti se, että saat ihan itse päättää, minne menet ja milloin. Tämän koin itse yksin reissaamisessa kaikista vapauttavimmaksi kokemukseksi. Sinun ei oikeasti tarvitse välittää kenestäkään muusta pätkän vertaa, vaan voit mennä juuri sinne, minne sydän sanoo ja juuri itse haluat. Ei kompromisseja – mitä luksusta!

Jos en olisi varannut majapaikkojani ennakkoon, olisin voinut kuvitella hostellin löytämisen yhdelle viime tinkaan olevan huomattavasti helpompaa kuin isommalla porukalla. Täpötäysiin ravintoloihin ja nähtävyyksiinkin pääsi mukavasti jonon ohi, kun oli yksin liikenteessä. “Hei! Tänne mahtuisi vielä yksi. Onko halukkaita?” “Minä, minä, minä!” Tämän jälkeen tunnet tietysti kaikkien muiden jonottajien vihaiset katseet selässäsi, mutta jos jono vain jatkuu ja jatkuu, eikä se tunnu hupenevan koskaan, on jonon ohi pääseminen aika ihanaa.

Kun olet yksin liikenteessä, tutustut todennäköisesti helpommin muihin reissaajiin kuin jos olisit matkalla kaverisi kanssa kahdestaan. Mikä houkutus olisikaan keskustella kahdestaan parhaan ystäväsi kanssa päivän aikana kokemistanne seikkailusta omalla kielellänne miettimättä liikaa englannin kielen kielioppia! Yksin ollessasi sitä vastoin joudut väkisinkin tutustumaan muihin matkailijoihin, jos haluat hieman juttuseuraa. Samalla sinulla on mahdollisuus kuulla muiden kokemuksia eri kohteista ja saada hyviä vinkkejä omia reissujasi ajatellen.

Näin jälkikäteen reissukuvia katsellessani jäin kaipaamaan kuvia, joissa minäkin oikeasti näkyisin.

Näin jälkikäteen reissukuvia katsellessani jäin kaipaamaan kuvia, joissa minäkin oikeasti näkyisin. Yksin matkustaessa ei kovin usein viitsi vaivata muita matkailijoita kysymällä, voisivatko he napata sinusta muutaman kuvan. Ja jos joku suostuu, ei uusintaotoksia juuri raaski lähteä pyytämään, jos naama on ensimmäisessä kuvassa ihan väärällään. Kaverin kanssa reissatessa kuvia olisi ollut muualtakin kuin vain upeista maisemista. Ei sillä, on ne maisematkin aika huikeita, mutta olisihan se ihan eri asia näyttää lapsenlapsille kuvia matkoilta ja näyttää, että tuolla se mummu seisoo milloin minkäkin nähtävyyden luona.

Kaverin kanssa matkustaessa jaetaan niin ilot kuin surut, niin ja ne kustannukset.

Turvallisuusaspekti. Tällä reissulla ei juuri baareissa viiletelty. En muutenkaan juuri ole myöhään ulkona viihtyvää tyyppiä, mutta olisihan se ollut välillä ihan mukavaa syödä illalla kivassa ravintolassa, katsella kotimatkalla maisemia ja mennä vasta sitten nukkumaan. Yksin matkatessani en juurikaan viettänyt aikaani ulkona kovinkaan myöhään ihan vain turvallisuussyistä. Kahdestaan tai isommalla porukalla pimeällä liikkuminen pelottaisi varmasti vähemmän. Niin ja olisi joku, joka katsoisi tavaroitasi sen muutaman minuutin vessakäynnin ajan eikä tarvitsisi raahata kaikkea joka paikkaan mukaan.

Kaverin kanssa matkustaessa jaetaan niin ilot kuin surut, niin ja ne kustannukset. Vaikka yksin matkustaessa olikin ihanaa paneutua rästissä oleviin kirjoihin ja tutustua paikkoihin ihan omaan tahtiin, jäin silti toisinaan kaipaamaan tuttua seuraa. Toki ihmisiin tutustuu matkan aikanakin, mutta ei se silti ole aivan sama asia kuin joku tuttu ihminen kulkemassa matkaa kanssasi.

Ensimmäinen interrail matkani yksin kuitenkin todisti minulle jotain tärkeää: pärjään ihan hyvin yksinkin, eikä soolomatkailu oikeastaan ole kovin kamalaa.

Yhteenvetona voisin hyvin kuvitella lähteväni reissuun jatkossakin yksin. Toisaalta minua houkuttaisi myös mahdollisuus reissata osa matkasta jonkun toisen kanssa ja osa taas ihan itsekseen. Tai aloittaa matka yhdessä, tehdä sitten oma pieni reissu ja palata loppumatka takaisin kotiin kahdestaan. Se olisi oiva tapa yhdistää soolomatkailu kaverin kanssa reissaamiseen. Katsotaan, mihin tulevaisuus vie. Ensimmäinen interrail matkani yksin kuitenkin todisti minulle jotain tärkeää: pärjään ihan hyvin yksinkin, eikä soolomatkailu oikeastaan ole kovin kamalaa.

Advertisements

Comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s