Kesä 2017 – sinua odotetaan jo!

Kesän 2015 reilireissun jälkeen olen suunnitellut mielessäni, että olisi mukavaa tehdä toinenkin vastaava matka. Nyt kun reitti ja ajankohtakin ovat suunnilleen selvillä, ajattelin kertoa reitistä myös täällä. Toisin kuin viimeksi, tämänkertainen reissu suuntautuu pääasiassa Länsi-Eurooppaan. Uusi reitti sisältää paitsi muutaman pitkäaikaisen haavekohteen myös erinäisiä uusia ihastuksia, joihin tutustuttuani en vain yksinkertaisesti voinut jättää niitä väliin tällä tulevalla reissulla. Matka tulee kestämään kokonaisuudessaan suunnilleen 50 päivää, mikä tarkoittaa sitä, että se on edeltäjäänsä verrattuna pidempi. Lisäksi aiemmista virheistä opittuani olen myös päättänyt viettää aiempaa enemmän aikaa jokaisessa kohteessa ja varata siirtymisille aina oman päivänsä. Vaikkei kohteita satukaan reitille kuin muutama lisää edeltäjäänsä verrattuna, pidentää reitin pituutta huomattavasti jo pelkkä päätös varata siirtymisille oma matkustuspäivänsä. Kesän 2015 reilillä minusta tuntui välillä siltä, että jouduin hieman kiirehtimään paikasta a paikkaan b, mutta uudella reitillä vastaavaa ongelmaa ei olla.

Reitti

Matkani aloittaa Pohjois-Portugalin pikkukaupunki Porto, josta kiinnostuin alunperin nähtyäni kuvan kaupunkia leimaavasta, massiivisesta sillasta. Tutustuttuani kaupunkiin netin välityksellä tarkemmin, en voinut olla lisäämättä sitä omalle pienelle bucket-listalleni. Portosta matkani jatkuu kohti Lissabonia, jolle olen varannut aikaa ruhtinaalliset neljä päivää. Kaupungissa itsessään ei alkutuntumalta vaikuta olevan määräänsä enempää katseltavaa ja eniten minua oikeastaan kiehtookin Sintraan suunnittelemani päiväretki. Ehkä Lissabonista tulee rentouttava rantalomakohde tällaiselle pääasiassa kaupunkilomista pitävälle matkaajalle. Lissabonista lennän suoraan Barcelonaan, jossa taas riittää ihasteltavaa vaikka kuinka. En malta odottaa, että pääsen näkemään kaupungin itse. Olen kuitenkin kuullut niin paljon ikäviä asioita Barcelonassa vilisevistä taskuvarkaista, että hieman kyllä jännittää, miten selviän kaikkien kimpsujen ja kampsujeni kanssa ehjänä eteenpäin. Tässä kohtaa on myös sanottava, että junayhteydet Lissabonin ja Barcelonan välillä ova likipitäen olemattomat, ellei halua tuhlata kahta matkustuspäivää menemällä ensin yöjunalla Madridiin ja sieltä toisella junalla Barcelonaan. Tämä vaihtoehto vaikutti minusta paitsi liian aikaa vievältä myös fyysisesti turhan rasittavalta. Barcelonaan tutustuttuani otan reissun toisen lentomatkan Italian Milanoon, josta aloitan reililipun käytön. Toiveissani siintää varhainen aamulento Barcelonasta Milanoon, jotta pääsisin iltaan mennessä La Spezian maakunnassa sijaitsevaan Manarolan kylään katselemaan huikeita maisemia muutamaksi päiväksi. Maisemien lisäksi Manarola tulee olemaan myös reissuni fyysisin kohde, sillä haluaisin viettää aikani kävellen kylästä toiseen. Toivotaan, että sää suosii!

Manarolasta matkani jatkuu ehkä elämäni pisimmillä junamatkalla Milanon ja Villachin rautatieasemien kautta yöjunilla Ljubljanaan. Yritin välttää yöjunayhteyksiä ja tällaisia pidempiä junamatkoja viimeiseen asti, mutta se olisi tarkoittanut käytännössä Ljubljanan vierailun siirtämistä hamaan tulevaisuuteen. Vaikka Bled ei saanutkaan minua hyppimään tasajalkaa, en voinut olla kiinnostumatta Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta. Ljubljana on myös yksi niistä kohteista, joihin olen kenties varannut enemmänkin aikaa kuin oikeasti olisi tarvinnut, mutten vain voinut olla innostumatta päiväretkestä Predjaman linnaan ja Postojnan luoliin. Ljubljana onkin neljän ensimmäisen kohteen ohella yksi paikoista, joita odotan reissultani eniten.

Ljubljanasta otan yöjunan Müncheniin. Tämä väli onkin minulle ennestään tuttu viime reissun Bled -Füssen taipaleelta. Vaikka minä ja Münchenin rautatieasema tai (oikeammin minä ja saksalainen junakulttuuri) emme oikein viimeksi tulleet juttuun, uhmaan kohtaloa vaihtamalla junaa Münchenissä. Tällä kertaa suuntana ei kuitenkaan ole Füssen, vaan saksalainen pikkukaupunki Heidelberg. Heidelbergin suhteen minulla ei ole sen suurempia odotuksia ja se on listalla oikeastaan lähinnä kaupungin mukaan nimetyn linnan vuoksi. Heidelbergistä minun oli alun perin tarkoitus mennä Ranskan Colmariin ja sieltä Luxembourgiin, muuta päätin sittenkin suunnata kohti Ranskan pääkaupunkia Pariisia. Vaikka Pariisi sopisikin varmasti paremmin koko viikon mittaiselle lomalle, päätin kokeilla onneani sen suhteen, mitä kaikkea ehdin neljässä päivässä siellä tehdä ja kokea. Perinteisten nähtävyyksien lisäksi listalla on myös vierailu Versaillesin palatsiin. Totta puhuen jännitän hieman Pariisiin menoa, sillä en puhu lainkaan ranskaa ja kaikkihan ovat joskus kuulleet ranskalaisesta vieraanvaraisuudesta. Katsotaan kuinka matkaajan käy! Neljän päivän mittaisen Pariisin vierailun jälkeen suuntaan Ghenttiin, jota en malta odottaa. Pohdin pitkään, menenkö Brysseliin vai Bruggeen, mutta loppujen lopuksi vaa’an käänsi Ghentin puolelle muihin kaupunkeihin verrattuna parempi majoitustarjonta. Vietän Ghentissäkin neljä päivää, joista yksi tosin kuluu Bruggeen vievän päiväretken merkeissä ja toinen Brysselissä. Loppujen lopuksi olen siis itse Ghentissä oikeastaan vain kaksi päivää, mutten malta odottaa, mitä kaupungilla on tarjottavanaan. Ainon maistaa ainakin belgialaista suklaata ja niitä kuuluisia ranskalaisia sekä vohveleita. Lisäksi haluan ehdottomasti vuokrata polkuveneen ja seilata sillä ympäri kaupunkia. Pelkkä ajatuskin kuulostaa rentouttavalta.

Belgiaan tutustuttuani suuntaan kohti Alankomaiden pääkaupunkia Amsterdamia. Amsterdam tulee todennäköisesti vastaamaan kesän 2015 reilin Wieniä ja olemaan melkoinen kulttuuripommi kaikkine museoineen. Päiviä ei tosin Amsterdamissa kerry kovinkaan montaa, sillä suorastaan järkytyin, miten vaikeaa sen kokoisesta kaupungista on löytää sopivanhintaista ja tasokasta majoitusta. En malttanut olla vertaamatta Amsterdamin hostellitarjontaa esimerkiksi Lissaboniin, jossa hyviä hostelleja tuntui vain tupsahtavan joka puolelta kuin sieniä sateella. Amsterdamista matka jatkuu Saksan pääkaupunkiin Berliiniin, jossa vietän Amsterdamin tapaan kolme päivää. Reissun viimeiset etapit ovatkin sitten Puolan puolella, sillä kesän 2015 interrailin jälkeen päätin, että Puola on maa, johon on päästävä myöhemmin uudestaan. Tällä kertaa kohteiksi valikoituivat Puolan pikkukaupungit Poznan, Wroclaw ja Gdansk.

Nyt kun reitti on suunniteltu, jäljellä on oikeastaan enää säästäminen eli se kaikkein tylsin osuus. Voisipa tämän osion reissujen suhteen aina jotenkin kelata siihen, kun pääsee oikeasti tekemään jotain käytännöllistä, kuten varaamaan lentoja tai majoitusta. Silloin matka tuntuu aina olevan jotenkin askeleen lähempänä ja matkakuumekin alkaa vähitellen helpottaa. Ensi kesää odotellessa!

 

 

Advertisements

Comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s