Kukkuloiden kuningas

Interrail-matkani oli kaiken kaikkiaan aivan huikea ja pidin lähes kaikista matkakohteistani – paitsi Lissabonista. Älkää ymmärtäkö väärin, reissaisin sinne ehdottomasti uudestaan ihan vain, jotta pääsisin käymään Sintrassa. Sintra on ehdottomasti yksi niistä eurooppalaisista matkakohteista, joita suosittelisin kaikille, mutta Lissabon on ikävä kyllä oma lukunsa. Myönnettäköön, että omaan negatiiviseen kokemukseeni vaikutti varmasti myös se kylmä tosiasia, että Lissabonille varaamani kaksi päivää menivät käytännössä katsoen ohi suun sairastumiseni vuoksi, enkä näin ollen päässyt nauttimaan kaupungista täysin siemauksin. Silti en usko, että olisin pitänyt kaupungista kovinkaan paljon, vaikka olisinkin ollut kaikissa sielun ja ruumiin voimissani.

Ensinnäkin, Lissabon on kaupunkina todella iso. Toisekseen, julkista liikennettä ei selvästikään ole tehty vastaamaan kaupungissa vierailevien turistien tarpeita. Tämä teki paikasta toiseen liikkumisesta haastavaa varsinkin, kun yhtälöön lisätään hajallaan ja toisistaan kaukana sijaitsevat nähtävyydet. Julkisen liikenteen huono saavutettavuus ei sinänsä olisi ollut ongelma, mikäli kaupunki olisi edes hieman tasaisempi. Lissabonin kumpuileva maasto ei valitettavasti käy ilmi alla näkyvästä kuvasta, mutta uskokaa, kun sanon: ylämäkiä riittää.

58

DSCN1871

Lissabonissa oli myös hämmästyttävän paljon turisteja, mitä en osannut ennakkoon odottaa. Useissa paikoissa tuntui siltä kuin kaikki olisi rakennettu nimenomaan turisteja ajatellen ja esimerkiksi yllänäkyvässä Time Out-kauppahallissa ei juuri paikallisiin törmännyt. Toisaalta myös odotukseni Lissabonin suhteen olivat hieman sekavat. Portossa ollessani kuulin usealta paikalliselta, että Lissabonilla ja Portolla on keskenään pientä kilpailua siitä, kumpi on niin sanotusti hienompi kaupunki. Lissaboniin päästyäni kuulin samaa hostellin vastaanottohenkilökunnalta. Oman kokemukseni perusteella Porto oli näistä kahdesta ehdottomasti kaikin puolin viehättävämpi. Tulevaisuudessa haluaisin käydä vielä erityisesti Etelä-Portugalissa Lagosissa ja Farossa.

Hostellini Lissabonissa oli hyvä, mutta samanlaista reppureissaajatunnelmaa siellä ei valitettavasti ollut kuin Rivoli Cinema-hostellissa Portossa. Hostelli on sijainniltaan loistava erityisesti shoppailumahdollisuuksia ajatellen, minkä lisäksi lähin metroasema on vain muutaman sadan metrin päässä hostellilta, joten lentokentältä majapaikkaan saapuminen on vaivatonta. Parasta hostellissa oli iltaisin kymmenen euron hintaan tarjoiltava illallinen, joka sisälsi alkukeiton, pääruoan, salaatin, leivän, jälkiruoan, veden ja viinit. Ei lainkaan hullumpi diili! Toisena iltana meille tarjoiltiin esimerkiksi paikallista bacalhauta, joka vei kielen mennessään.

Vaikken Lissabonista kaupunkina erityisesti nauttinutkaan, ei minua toisaalta juuri harmita, että kävin myös siellä. Hostellin reppureissaajatunnelman uupumisesta huolimatta tapasin aivan ihastuttavan argentiinalaispariskunnan, jonka kanssa olisin mielelläni jutellut pidempäänkin. Loppupeleissä matkustamisessa on kuitenkin kyse ihmisistä, joihin tutustut, ei niinkään paikoista, joissa käyt.

DSCN1996

DSCN2000

Advertisements

2 thoughts on “Kukkuloiden kuningas

  1. Pingback: Idän ja lännen välissä | at 10 a.m.

  2. Pingback: Antoni Gaudín Barcelona | at 10 a.m.

Comment

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s